Kaupungin varjot

Minä haluaisin olla hattuihminen. Olisi mahtavaa, jos osaisin korostaa omaa tyyliä juuri oikeanlaisella päähineellä. Viime aikoina kutreillani on nähty sääolosuhteiden pakosta enemmänkin villapipoja kuin hiuspantoja, rusetteja tai klipsejä. Oikeaa, kunnon lierillistä hattua en ole omistanut koskaan. Kunnes nyt!

Tilasin pienellä riskillä Asokselta Lady Bowler Hat -nimeä kantavan villaisen hatun. Sen on valmistanut italialainen Filippo Catarzi -niminen firma, mikä on ollut mukana hattubisneksessä vuodesta 1910. Ei voi siis olla ihan kökkölaatua?

Riskin ottaminen (eli se, että tilaa hatun sovittamatta) kannatti, sillä hattu istuu kuin nakutettu. Paras kommentti tuli miespuoliselta työkaverilta, jonka mielestä stailini huokuu Manhattania. Paljon tuota kauniimmin kaltaiselleni NYC-fanille ei voikaan sanoa.

Joululahjaksi saamani villainen kaulakoru sopii hienosti hatun kaveriksi.

vaan pekka kämmenellä.

Keksin tavan kesyttää nappikuulokkeiden piuhat.

Maksoin tänään hääjuhliemme tilavuokran varausmaksun. Taas siis pieni askel eteenpäin kohti häitä. Seuraava juttu to do -listallani taitaakin olla häämekon hankinta, minkä yritän hoitaa pois päiväjärjestyksestä kevään korvilla.

Minulla ei ole koskaan ollut kovin tarkkaa kuvaa siitä, millaisen puvun haluan hääpäiväkseni, joten mekon hankintaan ei liity hurjia toiveita tai paineita. Haluan tietenkin näyttää nätiltä ja edustavalta, mutta myös pystyä juhlimaan ja tanssimaan koko pitkän päivän.

Luulenkin, että kutsun kaasoni kylään, haen lähettyville pullon kuohuvaa, mittanauhan, internetin ja luottokortin ja vaan tilaan mekon. Ei kai sen kummempaa tarvitse olla?

Toiset näyttää juhlavilta niin helposti!

Joulu koitti kohdallani vähän myöhässä ja net-a-porterin paketin muodossa. Tilasin alesta laukkujen lisäksi vielä toisen satsin, parit kengät. Vuoden ensimmäiset jalkinehankinnat ovat silkkaa laatua ja puhdasta kesää. Laatu-kategorian kengät ovat See by Chloén puukorkoiset buckle-strap korkkarit. Korkoa on 11,5 senttiä, mutta käyttömukavuutta lisää roimasti 2,5 sentin platform päkiän alla. Pidin korkkareita koko pitkän ja raskaan päivän toimistolla, eivätkä jalat väsynyt yhtään.

Tykkään NAP-sivustosta siksi, että siellä tuotteiden kuvailu on mielestäni tosi asiallista. See by Chloén kenkien kohdalla kerrottiin koon olevan pieni ja neuvottiin ottamaan ”next full size up”. Tottelevaisena tyttönä tein näin ja tilasin 38 koon, vaikka normaalisti jalkaani käy aina 37-koko. Sanotaanko, että näihin mahtuu paksumpikin sukka ja on kasvun varaa. Eli hölskyvät hiukan jalassa. Täytyy ehkä kokeilla vielä pohjallisen kanssa.

Mustan silkkipaperin kääreistä paljastui myös nätisti kangasrusetilla somistettu toinen paketti, missä lepäsivät Swedish Hasbeensin 9-sentin korolla varustetut Striped Beack -sandaalit. Näissäkin on 2,5 sentin plato. Sitten vaan odotellaan sitä polttavan kuumaa asfalttia, missä näillä beibeillä kipitetään lähimmälle terassille sammuttamaan jano.

Aika hyvä aloitus 2012 jalkinehankinnoille!

Monet teolliset asiat ja ne kaikista arkisimmat jutut ovat mielestäni mielenkiintoisia. Varsinkin, jos niissä on jotain vähän vinksallaan. On ihan parasta keksiä asioille uusia käyttötarkoituksia tai muokata tuttuja juttuja uuteen uskoon. Tätä ajatusta lähdin soveltamaan tuleviin häihimmekin.

Pienen onnenkantamoisen myötä sain mahdollisuuden tulostaa meidän kekkereihin tarroja. Ei kuitenkaan painotalossa, vaan kaupan vihannesosastolta tutulla hedelmävaa’alla. Lopputulos on juuri sellainen kuin halusinkin!

Nyt mietin vielä sitä, käyttäisinkö tarrat jo hääkutsussa kirjeensulkijana vai säästäisinkö ne varsinaisiin kemuihin. Tarrojahan voisi käyttää vaikka mihin tarkoitukseen!

Hinta = hääpäivä.

Laiskan lauantain aluksi luin petaamattomassa vuoteessa loppuun Rosa Liksomin Hytti nro 6:n. Kerrankin voin helposti ymmärtää, miksi juuri tämä teos on saanut Finlandia-palkinnon, sillä Hytti nro 6 oli loistava!

Teksti soljuu helposti ja vaivattomasti eteenpäin ja yksityiskohtainen kuvaus saa paikoitellen tuntemaan, kuin olisin itsekin tehnyt Trans-Siperian rataretken.

Ollessani henkisesti Siperian aroilla vartioi Elukka emäntäänsä ja laumaa. Eli varmisti, ettei ikkunan läpi vaan tullut ketään kutsumattomia vieraita. Tehokasta kyttäämistä Elukka väritti tuhahtelemalla säännöllisin väliajoin ikkunalasiin.